Skip to content

Historiaa

 57 Vuotta vapaaehtoista maanpuolustustyötä Keminmaassa

Keminmaan reserviupseerit ja aliupseerit perustivat omat yhdistyksensä silloiseen Kemin maalaiskuntaan 25.05.1966. Siihen asti he olivat toimineet Kemin vastaavissa yhdistyksissä niiden perustamisesta asti.

Yhdistyksille rekisteröitiin jo silloin kotipaikkakunnaksi Keminmaa, jota nimeä Kemin maalaiskunta oli hakenut sisäministeriöstä vuonna 1962, mutta joka onnistui vasta vuoden 1979 alusta. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi yhdistykselle valittiin Aarno Tasala ja sihteeriksi Veikko Annala.

Yhdistyksen perustavoitteena on alusta lähtien ollut vapaaehtoisen maanpuolustustahdon ja -hengen lujittaminen ja sen saattaminen kaikkien suomalaisten yhdyssiteeksi. Samalla toiminnassa pidetään tavoitteena jäsenkunnan fyysisen kunnon ylläpitäminen samoin kuin sotilastaitojen kehittäminen.

Yhdistykset järjestävät yhdessä jäsenilleen esitelmätilaisuuksia ajankohtaisista tapahtumista ja sotilaspoliittisista tilanteista. Jäsenet osallistuvat alueellisiin maanpuolustusjärjestöjen sekä puolustusvoimien järjestämiin tilaisuuksiin, kuten puolustusvoimain lippujuhlan paraateihin ja joukkoyksiköiden vuosipäivä- ja valatilaisuuksiin. Vuotuiseen toimintaan kuuluvat myös kunniakäynnit, -vartiot ja seppeleenlaskutilaisuudet sankarihaudoilla mm. kaatuneiden muistopäivänä, itsenäisyyspäivänä ja kansallisena veteraanipäivänä.

Hengellinen toiminta sai alkunsa 1970-luvulla, mistä lähtien tapaamisia on järjestetty seurakuntakeskuksessa tai Kivalon reserviläismajalla. Vuosien myötä toimintaan ovat tulleet myös yhteinen reserviläisten kirkkopyhä ja Tuomaan päivän hartaustilaisuus Kivalon jääkärikämpällä.

Fyysisen kunnon ylläpitämiseen liittyen yhdistykset ovat mukana erilaisissa reserviläiskilpailuissa sekä järjestäjinä että osallistujina. Lajeina ovat vuosien varrella olleet mm. hiihto, ammunta, ampumahiihto ja autopartiot. 1983 yhdistettiin toimintaan mukaan myös luonto ja ympäristö ja järjestettiin ensimmäinen Akkunuslasku teemalla ” liikkeelle luonnon puolesta”. Akkunusjoenlasku ja sen päätteeksi järjestettu yleisötilaisuus järjestettiin kaikkiaan kymmenen kertaa, aina toukokuisten tulvavesien aikaan.

Yhdistykset tulevat jatkossa kiinnittämään yhä enemmän huomiota maanpuolustustahdon ja -hengen ylläpitämiseen omalla alueellaan ja niissä instansseissa missä niillä on edustajansa. Isänmaa, sotainvalidien ja sotiemme veteraanien jättämä perintö ovat jokaisen suomalaisen omaisuutta, yhteiskunnallisesta asemasta tai eettisestä maailmankatsomuksestaan riippumatta.

 

DSC01089